Olen
kirjoittanut kotioluen teon prosessista jo aiemmin, mutta halusin vielä hieman
avata minkälaista välineistöä kotioluen teko vaatii. Tai lähinnä minkälainen
välineistö minulla on käytössä – tämä on melko luova ala ja jokainen
kotipanimomestari tekee oluensa hieman eri tavalla ja eri välineistöllä. Tässä
postauksessa pääset siis joko kokeneempana konkarina kurkistamaan minkälaisella
välineistöllä minä toimin tai aloittelijana kauhistelemaan minkälaiseen
rahareikäharrastukseen olet hurahtamassa ja mahdollisesti saat vinkkiä
minkälaista välineistöä pitäisi/voisi hankkia.
Koitan tässä
postauksessa käydä hieman vaihe vaiheelta läpi omaa nykyistä välineistöä ja omaa
pohdintaani vaihtoehtoisista välineistä. Tämä ei ole siis mikään kaikenkattava
lista kaikista maailman kotiolutvälineistä! Oma budjettini on välineissä melko
matalalla, mutta halvemmallakin varmasti pääsisi. Ja kalliimmalla ilman muuta
pääsisi. Tästä nyt ei ole tarkoituskaan mitään kattavaa listaa tehdä, mutta jos sinulla on vinkkiä johonkin välineeseen liittyen niin kirjoitapa kommenttia alle!
1. Siivous ennen kaikkea
 |
Siivous- ja putsausvälineitä. |
Desinfioiva
puhdistusaine
Näitä oli
hetken hankala löytää lähikaupasta, mutta nyt markkinoille on tullut melko
monta Sanytol-tuotetta, joihin olen tutustunut. Keittiön puhdistus- ja
desinfiointiaine on halpa (n. 3e) ja etiketin mukaan viidentoista minuutin
vaikutusajalla lupaa tappaa bakteerit, sienet ja virukset. Suihkuttelen tällä
vain keittiön pinnat, sillä mäskäysastioiden yms. oluen kanssa kosketuksissa
olevien pintojen kanssa käytän eri ainetta.
Mikrokuiturätti
Luulisi
löytyvän kodista kuin kodista, jos ei niin hankintalistalle. Mikrokuiturätit
voi säännöllisesti pestä pyykkikoneen 90 asteen ohjelmalla, joten pöpöjä ei pitäisi
ihan liikaa näissä asua.
Tiskiharja
& Fairy
Näistä ei
tarvinne enempää kertoa: kattilan ja mäskäysämpärin puhdistukseen.
Keittiöliina
Siivoukseen.
2. Mäskäys
 |
Mäskäyksessä tarpeellista välineistöä. |
Lämpömittari
Hintansa
puolesta halvimmalla taitaa saada erilaisia digitaalisia
lihalämpömittareita,
joissa narun päässä oleva metallitikku tökätään mitattavaan kohteeseen kiinni.
Meillä oli tällainen ensimmäisenä lämpömittarina ja sen ilmoittama lämpötila heitti
lähes kymmenellä asteella. En tiedä miten tarkkoja muut merkit ja mallit ovat
vai osuiko meille vain maanantaikappale.
Seuraavana
mittarina oli tällainen Clas Ohlsonin
digitaalinen lämpömittari, joka tuntui
antavan paljon tarkemman lukeman. Oluenteon aikana vesihöyry pääsi kuitenkin
laitteen sisään ja lopulta rikkoi sen. Ensin katosi merkkivalo, sitten katosi
puolet näytöstä ja lopulta koko näyttö pimeni.
Nykyinen
lämpömittari on vastaavankaltainen – ellei tismalleen samanlainen – Heirolin lämpömittari.
Tämä näyttää tulleen ihan samalta kiinalaiselta tehtaalta, ainoastaan eri
logolla. Yritin sähköteipillä estää vesihöyryn pääsyn laitteen sisään ja
ainakin tähän asti on toiminut. Toki kannattaa olla myös varovainen eikä esim.
mitata lämpötilaa pitäen laitetta höyryssä.
Keittiövaaka
Jos ei
tällaista itseltä löydy keittiöstä valmiina, niin kaippa tämäkin kotipanimon
hankintoihin joutaa. Meiltä löytyi valmiina ja kaupasta näyttäisi irtoavan n.
15 eurolla (esim.
täältä ja
täältä)
Kulho
Käytössä mm.
maltaiden mittauksessa sekä pullotuksen yhteydessä teen tällaiseen pienempään
kulhoon desinfiointinesteen jossa uitan korkit. Myös oluenteon loppuvaiheilla
teen tähän desinfiointinesteen jossa uitan kauhan, jolla nappaan
ominaispainonäytteen.
Kauha
Löytynee
kodista kuin kodista, edes jonkinnäköinen.
 |
Siiviläpussi. |
Mallaspussi
Meillä
käytössä kahden eri laatuista: sekä kaupasta puistokemistihyllystä saatava
halvempi siiviläpussi sekä Brewcatilta tilattu kalliimpi siiviläpussi.
Mäskäysastia
Hoidan
mäskäyksen samassa astiassa kuin keitonkin, josta lisää myöhemmin. Mäskäyksen
voi tehdä toki myös vaikkapa käymisämpärissä, kunhan huolehtii, ettei lämpötila
laske mäskäyksen aikana (esimerkiksi lisäämällä säännöllisesti kuumaa vettä tai
eristämällä ämpärin peitolla tai makuualustalla).
Siivilä
Löysin tämän
siivilän MPK:sta (Lidl), mutta kaippa näitä muualtakin saa. Näppärä koko, sillä
pystyy asettamaan käymisämpärin päälle. Itse hoidan maltaiden huuhtelun
laittamalla siivilään siiviläpussin, kaatamalla läpi mäskin ja huuhtelemalla
maltaat.
3. Keitto
 |
Sähkökeitin. |
Keittoastia
Tästä olen
kirjoittanut kokonaisen postauksen. Minulla käytössä siis 27-litrainen melko
edullinen
sähkökeitin (jonka hinta on näemmä noussut muutamalla kympillä). Jos olisin massipäällikkö niin hankkisin Grainfatherin,
Bulldog Brewerin tai Braumeisterin – nämä kotipanimomonitoimilaitteet korvaisi
monia muitakin itsellä käytössä olevia välineitä (Grainfatherin mukana tulee
käsittääkseni vastavirtajäähdytin ja Bulldogin mukana immersiojäähdytin).
Sähkökeitintä edullisempi versio on hankkia vain riittävän iso kattila (pikaisella etsinnällä löytyi ainakin
tämä ja
tämä - halvempiakin saattaa brittien amazonista löytyä).
 |
Humalasukka. |
Humalasukat
Jos ei
humalaa laita sukkaan, niin vierteen sekaan jää melkoinen määrä suodatettavaa
mujua. En ole havainnut, että vapaana lilluva humala toisi olueen jotenkin
erilaista makua (sitäkin on kokeiltu). Näitä saa esimerkiksi Brewcatilta pilkkahintaan.
4. Jäähdytys
Nochill
Ilmainen
jäähdytin: ulkoilma. Kansi päälle keittoastiaan (tai jos olet jo astioinut
käymisastiaan niin siinä tapauksessa käymisastiaan) ja pönttö parvekkeelle,
pihalle tai ihan vain keittiön nurkkaan. Vierre jäähtyy ympäröivän tilan lämpöiseksi
kyllä yön yli tai viimeistään vuorokauden aikana. Teoriassa nochill altistaa
vierteen dimetyylisulfidille ja sameudelle, mutta ennen kunnon jäähdyttimen
hankintaa kokeilimme itsekin tätä emmekä huomanneet virhemakuja. Hieman enemmän
sameutta kylläkin. (lähde) https://beerandbrewing.com/no-chill-brewing/
 |
Immersiojäähdytin. |
Immersiojäähdytys
Näitä saanee
alan kaupoista valmiina, mutta itse päädyin rakentamaan omani. Kupariputkea saa
kierteellä vaikkapa moponetistä ja sen vääntö onnistuu kotioloissa varovaisesti
käsivoimin. Pvc-muoviputkea saa samasta paikasta, mutta sen kanssa on oltava
varovainen, sillä liian kuumana jäähdytyksestä ulos tuleva vesi saattaa
sulattaa letkun.
Vastavirtajäähdytys
Näitäkin
saanee alan kaupoista valmiina ja olen alustavasti pohtinut rakentavani oman.
Ideana tässä on siis putken sisällä oleva putki: olut kulkee sisemmässä
putkessa ja jäähdytysvesi uloimmassa vastakkaisiin suuntiin. Pitäisi olla
immersiojäähdytystä nopeampaa ja käytetyn veden suhteen taloudellisempaa.
5. Käyminen
 |
Perinteinen malli. |
Käymisastia
+ vesilukko
Näitä saa
ihan parillakympillä hypermarkettien puistokemistiosastoilta, usein diiliin
kuuluu myös kansi, vesilukko ja vesilukon tiiviste.
Ominaispainomittari ja mittalasi
Ominaispainon mittaamiseen ennen käymistä ja sen jälkeen. Mittalasin taisin hankkia Brewcatilta ja ominaispainomittarin hypermarketin puistokemistiosastolta. Ominaispainomittarit on aika herkästi särkyvää tavaraa ja nyt taitaa olla neljäs menossa...
6. Pullotus
 |
Pullotusvälineistöä. |
Lappo
Pihistä:
hanki mehumaijahommista tuttu imeskelylappo, joita saa hypermarketeista
muutamalla eurolla. Todella hankala käyttää ja sylkesi mukana saatat päätyä
kontaminoimaan jokusen pullon.
Panosta:
hanki automaattilappo. Automaagilappo pumpataan käyntiin ja on näppärä käyttää.
Itse pullotus on tällä hieman hankalaa, käytän lappoa nykyään enemmänkin
vierteen siirtelyssä primarypöntöstä secondarypönttöön ja lopulta
pullotuspönttöön. Pullotuksen hoidan hanallisella keittokattilalla: pullo hanan
alle, hana auki ja pullo täyteen.
Jälkikäymissokeri
Joko ihan
taloussokeria tai itse käytän hypermarketeista löytyvää panimosokeria
(dekstroosi).
Tratti
Näitä saa
Ikeasta eurolla tai kahdella.
Korkitin
Kömpelö
käyttää pidemmän päälle, mutta hoitaa homman. Saa hypermarketista tutulta osastolta.
Korkit
Kauppojen
puistokemistiosastolta. Muista desinfioida ennen käyttöä (kiehuvassa vedessä
tai desinfiointinesteessä).
7. Pullojen
putsaus
 |
Tämän kummempaa ei pullojen putsaus vaadi. |
Pulloharja
Yksinkertainen on kaunista. Pullojen pesuun löytyy ties mitä härpäkettä, mutta tämmönen parin euron pulloharja on itsellä osoittautunut ihan toimivaksi, kunhan liottaa pullot hyvin. Voisin tästä kirjoittaa ihan oman postauksenkin.
Patapata
Saippuavilla on käytännöllinen pullojen ulkopintojen siivoamiseen. Kivoimmat etiketit irtoavat ihan liottamalla, mutta välillä liimaa saa hangata irti oikein urakalla. Pahimmat liimapullot heitän suosiolla kierrätykseen.