sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Olutarvioita & Helsinki Beer Festival 2015

Tänä vuonna tuli piipahdettua kolmatta kertaa Helsinki Beer Festivaleilla. Aiempina vuosina töiden vuoksi en ole ehtinyt tehdä muutamaa tuntia pidempää vierailua. Nyt työt antoivat kuitenkin myöten ja Helsinkiin pääsi koko viikonlopuksi.

Itse Beer Festivaleille mentiin kuitenkin vasta lauantaina, eli perjantaina ehti harrastaa hieman olutturismia. Aiemmilla pääkaupunkivisiiteillä on tullut jo koluttua muutamia olutravintoloiden "klassikoita" (mm. Kaisla & Copenhagen) ja tällä kertaa suunnattiin BrewDogiin ja Ölhus Stockholmiin.

BrewDog - Clown King

BrewDogin hanavalikoima on mielenkiintoinen, jatkuvasti elävä ja saa ehdottomasti plussaa siitä, että hanaoluita voi tilata myös pienempinä määrinä (1/3 ja 1/2 pint) suhteessa samaan hintaan. Itse pubin miljöö ja tunnelma muistuttaa paljon ketjun muitakin paikkoja, joissa olen vieraillut (Edinburgh & Barcelona). Meininki on kansainvälisen tuntuista ja sisustus on tyylikästä. Arviointivihkoon asti maistamistani oluista päätyi Radbrewin Red Planet ja BrewDogin Clown King. Radbrew'sta olen lukenut paljon, mutta heidän tuotteisiinsa en ole missään törmännyt, jonka vuoksi Red Planet tuli tilattua sen kummemmin miettimättä.

Radbrew - Red Planet
Kuva ei tällä kertaa tee oluen punertavuudelle oikeutta. Lasissa olut on kirkas ja kauniin syvänpunertavan rusehtava. Vaahtoa ei tässä ole nimeksikään, lukuun ottamatta reunoilla olevaa lurua. Tuoksu on todella maltainen, vähän rukiinen ja siirappinen. Pienen humalan katkeron olen myös erottavinani, mutta muuten tuoksu kulkee mallasmaailma edellä.

Maku on maanläheisen karvas ja pähkinäinen. Oudon rukiinen (vaikkei tämän teossa kai ruista ole edes käytetty?) ja todella maltainen. Ei niin makea kuin pelkäsin. Jotenkin ei tunnu suussa ihan tasapainoiselta, suutuntuma on jotain ohuen ja keskitäyteläisen väliltä eikä jälkimakua ole juurikaan. Vihkoon kirjoitin loppukaneetiksi "ok". Ei tässä mikään vialla ole, mutta lopputulos ei ole oikein muuta kuin osiensa summa.

Radbrew - Red Planet * Brown ale/rusty ale * 4,7% * 10.4.2015 * BrewDog HKI
Tuoksu: 5
Ulkonäkö: 3
Maku: 6
Suutuntuma: 3
Yleisvaikutelma: 12
Yhteispisteet: 29

Red Planetin lisäksi tuli jaettua pullo BrewDogin Clown Kingia. Tätä oli Tampereella saatavilla hanassa O'Connell'sissa jokunen vuosi sitten noin viikon ajan, mutta missasin tämän silloin. Virhe tuli nyt vihdoin korjattua, joskin pullomuodossa.

Lasiin kaatuu samean tumman kuparinen olut. Siinä on isokuplainen beige pienikokoinen vaahto. Olut tuoksuu mielenkiintoiselta: se on tuhdin maltainen, vahvan alkoholinen ja jenkkihumalainen. Lisäksi siinä tuoksuu hieman lakritsi sekä Taffelin pähkinäsekoituspussi.

Maku on todella intensiivinen. Se alkaa makean maltaisena ja vahvan alkoholisena, mutta kääntyy loppua kohden karvaaksi ja tuhdisti humaloiduksi. Lakritsia ja siirappia löytyy myös. Kompleksinen, todella haastava ja täyteläinen nautittava. Vanhaa kunnon BrewDog-laatua, jota ei massoille turhaan ole vesitetty.

BrewDog - Clown King * pullo * 12% * 10.4.2015 * US Barley Wine * BrewDog HKI
Tuoksu: 7
Ulkonäkö: 3
Maku: 9
Suutuntuma: 4
Yleisvaikutelma: 16
Yhteispisteet: 39



Helsinki Beer Festivaleilta ei kännykään kameraan montaa kuvaa tarttunut, mutta kyllä näistäkin kollaasin aikaan sai. Festivaalini aloitin Fat Lizardin tuotteisiin tutustumisella - panimon kattauksen pystyi helposti koluamaan läpi, sillä hanoissa heillä oli tarjolla vain 101 California Pale Ale ja Heavy Fuel Ipa. 101 oli melko yllätyksetön perus-apa. Maistuva, ei vikoja, mutta ei tajuntaa räjäyttävä. Heavy Fuel IPA oli enemmän omaan makuuni. Olut tarjottiin suoraan pöytään selässä kannettavalla oluttykillä, näppärää palvelua ja oiva markkinointi-gimmick. Heavy Fuelin ulkonäköä en pitänyt kovin kummoisena, lasiin kaatui runsaasti vaahtoava hailakan kellertävä ja semi-kirkas olut. Tuoksu ja maku olivat kuitenkin mieluisia; tuoksu oli raikas, tuhdisti humaloitu, trooppisen hedelmäinen ja oudosti hieman banaaninen. Maku lunasti tuoksun lupaukset ollen tiukasti humaloitu hedelmäpommi. Suussa mukavan silkkinen ja lempeä hurjasta luonteestaan huolimatta. Kiva tasapaino, vaikkakin hieman tunkeilevat katkerot. Oikein tyylipuhdas IPA, jossa kaikki kunnossa. Pisteet 7+2+8+4+14=35.

Maku Brewingiltä olen jo muutamia kaupan hyllyltä löytyneitä tuotteita maistellut, mutta festareita varten olin jo ennakolta skoutannut, että heidän saisoninsa täytyisi ottaa maisteluun. Lasiin kaatui samean vehnämäisen kellertävä olut, jossa pienikuplainen hento vaahto. Tuoksu aika perus-saison eikä yllätyksellinen: viljainen, pippurinen, hapan ja korianterinen. Maku happaman kitkerä, sopiva humalointi. Mieto pippuri. Mausteinen. Happamuus ja katkerot hyvässä tasapainossa, miellyttävä nauttia. Keskivertoa parempi saison-elämys. 7+3+7+4+15=36.

Tämän enempää en vihkoon raapustellut, kun täytyi keskittyä myös hieman ystävien kanssa sosialisoimiseen. Näiden lisäksi illan aikana tuli piipahdettua mm. Prykmestarin, Saimaan Juomatehtaan, Laitilan panimon, Diamond Beveragesin ja Monditalyn ständeillä. Festarien teema Itävalta jäi itseltäni hieman pimentoon, jotenkin kotimaiset toimijat kiinnostavat niin paljon enemmän.

Kiva viikonloppu kaiken kaikkiaan, ensi vuonna uusiksi. :)

Loppu lappoamiselle

Meillä on ollut käytössä ns. automaatti-lappo, eli lappo, jonka saa pumppaamalla käyntiin. Ihan toimiva ja kätevä vehje, mutta jotenkin sen kanssa sählääminen alkoi kyllästyttämään. Tutkin hieman vaihtoehtoja, ja ilmeisesti hanallisia käymisastioita on myynnissä moniakin erilaisia.

Käymisastian hana vauhdittaa pullotusta.
Tällä kertaa mentiin kuitenkin yli sieltä, missä aita oli halvinta ylittää: käymisastioita kun oli jo pari valmiiksi, niin tuntui hieman höntiltä tilata vielä kolmatta. Tämä sijaan tilasin Viinitalo Melkkolta hanan hintaan 3,95€ ja asensin sen meiltä jo valmiiksi löytyneeseen käymisastiaan. Odotin vuotavaa ja huteraa lopputulosta, mutta ihan tiivis ja toimiva siitä tuli. Hanan punaisen vipuosan saa pyöräytettyä ympäri, eli hanan uskalsi asentaa käymisastian ihan alareunaan.

Hana pääsi tulikokeeseen Espresso Porterin pullotuksessa ja hyvinhän se toimi. Porteri saa nyt kypsyä pulloissa vielä aikansa, mutta todella lupaavalta se tuoksui. Tammilastuista oli irronnut melkoinen vanilja-aromi ja kyllä sen espressokahvinkin tuoksusta tunnisti.