Helsinki Beer Festival 2017 jälkimietteet

Helsinki Beer Festival oli ja meni! Naputtelin kännykkään Untappd-arviot jokaisesta maistamastani oluesta (jotka tänne bloginkin puolelle päätyvät), mutta ajattelin kirjoittaa vielä muutaman sanasen maistamistani käymistuotteista. Näiden lisäksi maistelin montaa muutakin muiden tuopeista, mutta niistä en tarkempia arvioita kirjannut.

Klikkaamalla linkkiä pääset untappd-arviopostaukseen.


First Batch IPA (UG Brewery)

Hapanpukki (UG Brewery) 

United Gypsies Vintage Ale 2017: Barley Wine [eli Pohjoisen Jättiläinen] (UG Brewery) 

Aloitetaan festien yllättäjällä eli UG Breweryllä. Ennen festejä tärpeissä kirjoitin heistä näin:

Tämä on heittämällä mielenkiintoisin uusi tuttavuus näillä festeillä. Pohjoisen Jättiläistä olen maistanut kerran jollain SOPPilla ja se oli mahtava ohraviini, toivotaan että tässä on päästy samaan lopputulokseen. Hapanpukki puolestaan hypähti silmilleni tuon twistinsä kautta. Olutta voi happamoida lactobasillus-bakteereilla eli maitohappobakteereilla ja tämä nyt on ihan selvää - mutta että Rainbow maitohappobakteeritableteilla...? Tätä en usko ennen kuin maistan! UG Brewery tuo festeille myös 11 päivän ikäisen DIPAn. En millään usko että se maistuu muulta kuin raa'alta ja hiivaiselta, mutta täytyy sekin varmaan testata. Voihan se olla, että paremmilla laitteilla saa nopeammin juotavaa aikaiseksi.

UG Brewery ei pettänyt odotuksia. Todella epäseksikkäästi nimetty Vintaasi Ale (miksei se voi olla ihan vain Pohjoisen Jättiläinen kun olette jo kerran sen tehneet ja sen brändi huokuu Suomen parhaan barley winen auraa?) eli Pohjoisen Jättiläinen oli kaikkien odotuksien arvoinen eli mielestäni yksi parhaista suomalaisista ohraviineistä mitä olen maistanut. Jenkkilään kumartava eli vahvasti humaloitu, mutta ei kikkaile. Tuhtia juotavaa ja virheetön, kuin oppikirjaesimerkki barley winestä.

Hapanpukista kyselin hieman lisäspeksejä: se on sourattu keiton jälkeen noilla maitohappobakteeritableteilla kahden päivän ajan n. 40C-asteessa, ja kun pH läheni kolmea (vai neljää..?) niin lämpötila laskettiin normi käymislämpöihin ja vierre hiivattiin. Arvioni tästä on ehkä hieman turhan kriittinen, mutta näin tyylikkäästi souratulta oluelta olisin vain kaivannut muutakin makumaailmaa kuin sitä hapanta ja kirpeätä (edes maltaisuutta tai humalaa tai hedelmää tai mitä vaan) - tämä jäi siis oudosti hieman tylsäksi vaikka onkin tosi erikoinen.

First Batch IPA oli kuvauksessaan hieman anteeksipyyntelevä, mutta aivan turhaan. Kevyt katkero, mutta todella miellyttävä floraalinen tuoksu- ja aromihumalamakumaailma.

Sanottakoon vielä 11 päivän DIPAsta, että siinä oli humalan aromi todella tuoreena ja hyvänä, mutta oluen muu runko oli melko pettymys. Eli ei, 11 päivässä ei DIPA vielä rungoltaan kypsy. Hiivaisuutta ei kuitenkaan esiintynyt, eli maku oli kunnossa, vain runko petti.



Öökull (Sori Brewing)

Raspberry Punch (Sori Brewing)

Öökull yhdisteli IPAa ja saisonia muttei onnistunut oikein kummassakaan. Tämä voi olla ihan oma henkilökohtainen ongelmani, mutta belgiä ja ipaa ei vaan mielestäni voi onnistuneesti yhdistää ilman, että lopputulos on sekava. Mieluummin kunnolla jotain kuin vähän kaikkea.

Raspberry Punchia ostin viime Viron reissulta kolme pulloa kesäkelejä odottamaan ja nyt täytyi vielä varmistaa, että eihän tullut ostettua huonoa. Ensimaisto vasta festeillä, siis. Kirpeä vadelmapommi jossa pieni taustahiivaisuus häiritsee, mutta kokonaisuus oikein kiva ja kesäinen.



Teapot (Radbrew)

It's Complicated -suhteeni Radbrew'hun jatkuu. En ole heiltä vielä mitään huonoa tai kelvotonta maistanut, mutta toisaalta en ymmärrä miksi heidän katalogissaan on 10 melko samanmakuista eri nimellä varustettua IPAa. Eikö vähempi riittäisi, tai sitten tekisi toisistaan jotenkin eroavia tuotteita? Tätä mainostettiin bergamotin ja mustan teen tuoksuiseksi ja makuiseksi, mutta ihan Radbrewin IPAlta tämäkin maistuu. Kaikki ok perushyvä. Laittakaa rohkeasti lisää teetä reseptiin!



Magnum Opus (Omnipollo)

Maahantuojan hanassa. Mielettömän tuhti paketti kaikkea mahdollista, mutta omaan nenääni dominoivan kanelinen. Kannattaa maistaa jos jostain löydät. Ja jakaa muiden kanssa oli pullon koko mikä hyvänsä, tätä ei paljoa yksin juo, tavallaan liian intensiivinen.



Sour Head Maracujá (CoolHead Brew)

Tämä yllätti, vaikkei minulla ollut tästä mitään ennakkotietoa tai -odotuksia. Terävän passionhedelmäinen kesäjuoma, jossa juuri sopivasti kaikkea.



CCCCC IPA (Mufloni) 

CCCCC IPAa hanassa ja hinta yksi festien halvimmista eli 3e/0,2dl. Mielestäni yksi parhaista suomalaisista IPA-oluista, jonka vuoksi tätä on vähän pakko aina ottaa hanasta kun tätä jossain näkee. Laatu säilynyt vuodesta toiseen.