tiistai 27. kesäkuuta 2017

Olutta maailmalla: Miami Beach ja Key West

Yhdysvalloissa vietimme viikon Bostonissa ja viikon Miami Beachilla ja Key Westissä. Minulla ei ennakkoon ollut suuria pienpanimo-odotuksia etelän suhteen - "tunnetuimmat" jenkkipanimot kun tuppaavat tulemaan joko koillisesta tai itärannikolta (vähän epäreilu yleistys, sillä pienpanimoita yhdysvalloissa kyllä riittää joka osavaltiossa, mutta myyntivolyymiltään top 50 tulee pitkälti mainitsemistani ilmansuunnista).

Miami ja Key West osaavat silti myös yllättää. Molemmista löytyi vierailtavaksi panimoravintoloita sekä laadukkaita olutravintoloita kyllä hyvin. Mitään tajuntaaräjäyttävää ei koettu (paitsi Abbey Brewingillä), mutta tasaisen laadukasta ja hyvää jälkeä kylläkin.

Tähän postaukseen olen listannut muutamia tärppejä lähinnä olutravintoloiden suhteen, sillä pullokaupoissa ei etelässä tullut oikeastaan käytyä. Matkalaukut oli täytetty niin hyvin jo Bostonissa. Tämä ei taaskaan ole mikään ehdoton top-lista - lähinnä listaus ja kuvaukset paikoista joissa satuimme käymään ja jotka olivat suosittelun arvoisia. Tunnustettakoon, että tein Bostonia varten runsaasti enemmän taustatutkimusta ennen reissua, kuin Miamia ja Key Westiä varten.

Jälleen totean, että jos jokin listaamistani paikoista kiinnostaa, niin senkun nakuttelet nimen googleen ja google kyllä taikoo sinulle sijainnin ja aukioloajat.


Miami & Miami Beach

Miami ja Miami Beach ovat kai periaatteessa eri kaupunkeja, mutta sijaitsevat kyllä sen verran lähekkäin, että listailen vinkit tämän saman otsikon alle.



The Abbey Brewing Company
The Abbey Brewing Company

Sijaitsee South Beachilla lähellä Lincoln Road Mall -ostos- ja ravintolakatua. Mainostaa nettisivuillaan olevansa Miami Beachin ainoa panimopubi ja tarjoilevansa palkittuja oluita rennon eurooppalaisessa pubiympäristössä. Perustettu yli 20 vuotta sitten, vuonna 1995. Pubista ei näköyhteyttä panimoon ja tilakin melko pieni, eli en ole täysin varma missä nämä konkreettisesti oluensa panevat - eivät kai samassa talossa ainakaan.



Dubbel, Tripel, Quadrupel, Stout.

Pubimiljöö oli kieltämättä kovin eurooppalaishenkisesti sisustettu - enkä nyt tarkoita mitään modernia hipstervaneribaaria vaan sellaista britti- ja keskieurooppahenkistä sisustusta. Tiskiltä sai tilattua neljän oluen maistelusetin hintaan $18 ja päädyimme kokeilemaan dubbelia, tripeliä, quadrupelia ja stoutia. Jotenkin ennakkoasennoiduin jo valmiiksi, että tarjolle tulee varmaan jotain jenkkihumaloilla mukiloitua hybridityyliä, jonka vuoksi yllätys oli melkoinen, kun laseista löytyi todella tyyleille uskolliset ja maukkaat tuotokset. Aika usein pienpanimoiden "luostarityyleissä" maistuu sellainen pieni - ei nyt sivu- tai virhemaku - mutta väärä maku. Vaikka olut olisi hyvä niin jotenkin siitä jää se jokin dubbelin tai tripelin olennainen osa vajaaksi. Abbey Brewingin oluet eivät todellakaan jääneet vajaiksi, vaan ovat todella täyteläisen maukkaita. Purin ihmetystäni baarimikollekin, joka selitti, että panimomestari opiskeli oluentekoa euroopassa munkkien kanssa ennen panimon perustamista. Ilmeisesti jotain näistä opeista jäi käteen myös.



J. Wakefield Brewing
J. Wakefield Brewing

Panimopubi Miamin Wynwoodissa. Pubi panimon kyljessä ja mäskin tuoksu ilmassa. Tämä osui tutkaani oikeastaan sattumalta Untappdin verified venues -listaa tutkiessa, enkä tiennyt tästä muuta kuin että tämä on panimopubi ja sijainnin.

J. Wakefield avasi ovensa kello 14 ja osuimme paikalle kello 14.05. Sisustuksessa yllätti erikoinen teema: Star Wars! Seinät ovat täynnä aiheeseen liittyvää taidetta ja tiskin vierellä valtavalla tv-screenillä pyöri Star Wars 4. En tiedä pyörittävätkö he samaa elokuvaa repeatilla vai katsotaanko tässä baarissa jatkuvalla syötöllä 1,2,3,4,5,6 uusintana ja järjestyksessä, mutta mielenkiintoinen konsepti silti.

Itse oluet olivat tasalaatuisen laadukkaita; maistoimme pikkulasilliset IPAa, souria ja mansikka imperial blondea. Kaksi ensimmäistä hintaan $3/lasi ja kolmas $5/lasi. Sour oli mausteisen maukas mutta hieman rungolta kapea ja hiivainen loppumaultaan, ipa sen sijaan parempi ja siitä löytyi sitä kuuluisaa humalan hekumaa.

Pidin tätä ihan vierailun arvoisena paikkana, mutta Key Westissä paikan mainitessani Cork & Stogien baarimikko totesi, että J. Wakefieldillä on välillä hieman laadun kanssa ongelmia. Tuurista kiinni siis mitä hanassa milloinkin sattuu olemaan. Varoituksen sanana tämä, vaikken itse voi varmuudella vahvistaakaan.

Boxelder Craft Beer Market

No löytyi etelästä yksi pullokauppakin! Vaikka enemmän pidänkin tätä baarina: vain yksi hyllyllinen pulloja ja tölkkejä ja suurimman osan tilasta vie baaritiski ja asiakaspaikat. Suurinta osaa hyllystä löytyvää saa baarista myös kylmänä ja hanavalikoimaa löytyi noin kymmenen hanallista. Hintatasolta ei erityisen halpa paikka ja miljöönäkin melko yksinkertainen - täällä suosittelen käymään lähinnä ohimennen Wynwoodiin tutustuessa.



Key West


The Waterfont Breweryn juoma- ja pelipuoli.

The Waterfront Brewery

Että osaakin tällaistestakin kolkasta ja turistirysästä löytyä craft-panimo. Sijaitsee parin korttelin päässä Duval streetin hulinasta melko rauhaisassa paikassa. Iso hallimainen ravintolatila, jossa erillinen puoli juoville asiakkaille ja loosit kaiketi syöville asiakkaille. Kävimme melko myöhään ja yhtäkään syöjää ei näkynyt (saatika ruokalistaa) mutta kyllä ne loosit siltä näytti että siellä joku voisi syödä!

Baaripuoli oli oikea pikkupojan unelma, sillä se on sisustettu kymmenillä arcadepelikoneilla. Löytyy niin flipperiä, rallipeliä kuin jenkkileffoista tuttua koripallonheittelypeliä sekä pari bilispöytää ja pöytäcurling. Maistoimme täällä yhdet ok-laatuiset oluet, hieman jäi harmittamaan kun aikaa ei ollut enemmälle ja takaisin emme myöhemmin myöskään ehtineet.


The Porch ulkoa. Kuistilla asiakaspaikkoja!

The Porch

Tämä paikka onkin heittämällä yksi hienoimmista miljöistä missä olen kuunaan käynyt. Key Westin arkkitehtuuri on pitkälti peräisin 1800-luvulta ja tämän ajan koteja on säilynyt alueella nykypäivään yli 3000 talon verran. Porchilla on nimensä veroisesti asiakaskäytössä oleva talonvierustan ulkokuisti sekä jonkin verran asiakaspaikkoja vielä sisälläkin. Historian siipien havinan voi oikein kuulla olutta juodessa.

Seinällä telkkariscriinillä pyöri hana- ja pullovalikoima seitsemässä eri "välilehdessä" - melko nopea sai olla jos halusi yhden ruudullisen kokonaan lukea ennen kuin uusi jo vaihtui auki. Jos ei ehtinyt, piti taas odotella hetki että oikea välilehti taas aukesi. Tai sitten kaivaa kännykkä esiin ja mennä ruudun mainostamalle sivulle.

Tank 7 Farmhouse Ale The Porchissa.
Vähän tylsästi maistoin hanasta kotosuomen Alkostakin saatavilla olevan Tank 7 Farmhouse alen. Täytyi se silti vain hanaversiona Yhdysvaltain maaperällä myös koemaistaa.















Cork and Stogien tiski.
 Cork and Stogie

Tämä olikin oikea villikortti. Kävelimme turistinähtävyydeltä (Southernmost Point) poispäin ja meinasimme läkähtyä helteeseen. Puolisoni bongasi tämän baarin ikkunasta Cigar City Brewingin mainoskyltin ja päätimme poiketa sisälle vilvoittelemaan. Itse olin hieman skeptinen - noi mainoskyltit nyt on vain koristerihkamaa yleensä... Mutta perhana vielä mitä, hanasta löytyi Jai Alain tammitynnyrikypsytettyä versiota ja kaapissa olisi ollut vielä Cigar Cityltä muutakin herkkua tarjolla. Muistaakseni noin kymmenen eri hanaa ja suurin osa oman osavaltion laatutavaraa. Todella pieni paikka (tiskillä kuusi asiakaspaikkaa, sisällä pari pöytää ja ulkona pari lisää) mutta sitäkin ystävällisempi ja asiantuntevampi palvelu ja rupattelimme baarimikon kanssa melko paljonkin. Baarimikko kertoi myös että muuan skandipanimo tekee kovaa vauhtia jenkkivalloitusta ja lausui sen hauskasti "tuul". Öökköset kun on jenkeille vaikeita (To Øl)...









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti